Pohdimme Taulun kartanossa Tiimimestarit 69:n toisessa valmennuskerrassa 14.-16.1.2016 johtavien ajatusten merkitystä. Aihe on vaativa ja johtavien ajatusten kokoaminen ja esillä pitäminen on koulussa pääasiassa rehtorin tehtävä. Rehtori ei kuitenkaan voi yksin arvoja ja muita johtavia ajatuksia tuottaa, toki hän voi niihin paljon vaikuttaa. Arvelen, että arvojen, mission, vision ja strategian laatiminen ei ole kovin tavallista suomalaisissa peruskouluissa. Kuntakohtaisia arvoja ja strategioita laaditaan enemmän ja koulut ottavat ne usein annettuina. Näin säästetään aikaa ja vaivaa yhteiseltä keskustelulta henkilöstökokoukisissa. On sanomattakin selvää, että näin johtavat ajatukset jäävät opettajainhuoneen lehtipinon pohjalle eikä kukaan muista niitä. Ne eivät kosketa ketään. Peruskouluissa edelleen usein riittää johtavaksi ajatukseksi laadukas perusopetus, mikä nähdäkseni sinänsä ei vielä tarkoita yhtään mitään.
Arvot yhteisössä löytyvät, kun pohdimme, mihin yhteisö on valmis uhraamaan niukkoja voimavarojaan. Mutta kuinka nämä arvot ovat eläviä yhteisössä? Lähtökohtana on henkilöstön yhteisöllisesti luomat arvot. Yhteisöllisesti tuotettuihin arvoihin sisältyy tunnelataus, joka kertoo osaltaan jotain työyhteisön tilasta, menneisyydestä ja tulevaisuuden toiveista. Lähtökohtana on jokaisen ihmisen omat arvot: Mihin uskon ja mikä on minulle tärkeää? Kuinka sitten kymmenien työpaikan erilaisten ihmisten arvot voidaan tiivistää yhteen? Yhteisenä nimittäjänä on työ ja tärkeänä pidetyt asiat työhön suhtautumisessa ja työn etiikassa.
Vaikein johtamisen osa koulussa on mielestäni koulukohtaisen mission luominen. Mikä on koulumme olemassaolon merkitys ja oikeutus? Vastaus on lakisääteisessä kunnan peruskoulussa melko ilmiselvä ja se liittyy em. laadukkaan perusopetuksen tarjontaan ja kunnallisiin alueellisiin koulupiireihin. Pitääkö ja voiko peruskoulun missio olla muutakin? Mikä tekee juuri meidän koulustamme erityisen ja onko se tarpeellista? Nähdäkseni yhteisen koulun mission löytyminen tuo yhteisön jäsenille sisäisen halun kuulua yhteisöön. Tämä halu syntyy, jos yhteisö on riittävän innostava ja siihen kuuluminen tuo ihmisille lisäarvoa verrattuna tavallisiin missiottomiin yhteisöihin. Ihmisiä motivoi arvostus, päämäätäietoisuus ja mukanaolo jossain merkittävässä. (Tiimimestarit 69 Hauholla 29.10.2015) Jos koulun toimintakulttuuria rakennetaan pitkällä aikavälillä kasvattaen me-henkeä ja arvostusta esim. erilaisin tapahtumin ja toimintatavoin, koulu saa vähitellen omaa leimaansa.
Visio on päämäärä jota kohti kuljemme. Sen on oltava innostava ja valoa tuottava, jotta sen voima säilyy. Vision on näytettävä suuntaa ja kannustettava muutokseen. Visio kiteyttää sen, mikä meille on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista.
"Vision on oltava röyhkeä. Sen tarkoituksena on luoda tulevaisuutta, ei ennustaa sitä. Vain häpeilemätön visio pystyy siihen" Hanna Waldenin muistiinpanoja 15.1.2016
Vision selkeys koulussa luo suunnnan tulevaisuuden valinnoille, kuten rahankäytölle ja henkilöstösuunnittelulle. Se on sidoksissa hankintoihin, koulutuksen suunnitteluun ja vanhempainiltojen sisältöihin. Visio heijastelee sitä, mistä kokouksissa puhutaan ja mitä asioita pidetään esillä.
Strategia tiivistyy mielestäni erinomaisesti haluun palvella (Keshiran Nair: Johtamisen suuri haaste).
Keskity velvollisuuksiin, älä oikeuksiin.
Korosta arvoihin perustuvaa palvelemista.
Sitoudu palvelemaan henkilökohtaisesti.
Ymmärrä niiden tarpeita, joita haluat palvella.
Sovita yhteen valta ja palveleminen.
Strategiaa laaditaan yhdessä henkilöstön kanssa. Strategia on yhdessä sovittuja vision suuntaan johtavia tekoja, jotka vievät lähemmäksi visiota. Strategia on myös rohkeita kokeiluja, päätöksiä siitä, mistä luovutaan ja mitä jatketaan.
Johtavien ajatusten sovellus peruskoulussa etsii omaa muotoaan edelleen. Haasteena on, että koulu on laitos, jossa oppilaiden on pakko käydä. Koulun tarjoama opetus joukkomuotoista ja lopuksi tuloksia aina arvioidaan. Lisäksi kouluissa henkilökunta on virkasuhteista, mikä asettaa omat haasteensa ja mahdollisuutensa kehittämisen johtamiselle. Johtavien ajatusten kopioiminen liike-elämästä ei sovellu suoraan kouluihin. Valitettavan usein kunnan sisälläkään ei tiedetä, mitä naapurikoulussa tapahtuu. Yksintekemisen kulttuuri kouluissa vallitsee myös koulujen johtamisessa. Rehtorit ovat hyvin itsenäisiä työssään. Koulut tarvitsevat mielestäni tulevaisuudessa enemmän keskinäistä yhteistyötä ja tiimityötä johtamisen haasteiden ja kehittämistehtävien ratkaisemiseksi yhdessä. Johtamisjärjestelmää tulee uudistaa, jotta koulut kehittyvät. Sillä tiellä olen ja vastauksia etsin yhdessä johtotiimini ja työyhteisöni kanssa.
