Aloitimme opetussuunnitelmatyöhön orientoitumisen viime viikolla yt- ajalla Otalammella. Meillä talossa on tärkeässä
osassa koulun toimintakuttuurin luominen ja johtoryhmätyöskentelyyn
oppiminen. Olemme osallistuneet koko johtoryhmän ( kuusi henkeä)
voimin viime syksynä ESAVI:n järjestämään
ja Ulla Rasimuksen ja Jukka Ahosen hienosti vetämään, mielenkiintoiseen johtoryhmäkoulutukseen.
Se on auttanut meitä johtoryhmänä luomaan identiteettiämme ja hahmottamaan joryn asemaa
pedagogisessa johtamisessa.
Yhteisöllisen toimintakulttuurin osa-alueet
Johtoryhmäkoulutuksessa oli esillä
yhteisöllisen toimintakulttuurin kolmio, jonka olen kiinnittänyt
työhuoneeni seinälle ikonin tapaan luomaan tasapainoa.
Kaikkien kulmien tulee olla tasapainossa, jotta koulussa voidaan toimia yhteisöllisesti,
turvallisessa ilmapiirissä.
Kolmion kulma tavoitteet rakennetaan yhdessä työyhteisön kanssa ja sitä edeltää
arvokeskustelu. Otalammella aloitettiin arvokeskustelu henkilökunnan
kanssa elokuussa 2013 ja arvoihin saivat vaikuttaa myös
kaikki oppilaat ja huoltajat. Koulumme arvoiksi muodostuivat rehellisyys, vastuullisuus ja luottamus. Tavoitteet ovat yhteydessä kunnan strategiatyöhön, joka on meneillään parhaillaan. Strategiset tavoitteet ja visio muotoutuvat yhdessä
henkilökunnan kanssa, kun teemme ops-työtä
seuraavan kahden vuoden ajan.
Rakenteita uudistettiin Otalammella viime keväänä. Niistä kirjoitin blogiini 6.1.2014. Arvioimme työtämme yhteisessä suunnittelupäivässämme joulukuussa ja päätimme muuttaa johtoryhmän
kokoontumisaikoja joustavammiksi. Joka kerta ei kokoonnu koko jory ja joskus
pidämme pitemmän session lyhyiden kiireisten
palaverien sijaan. Huomasimme myös, että joidenkin asioiden eteenpäin menon kannalta on tärkeä kutsua vierailijoita joryyn kertomaan meneillään olevista suunnitelmista.
Haluan parantaa tiedonkulkua isossa yhtenäiskoulussa
ja kahdessa toimipisteessä ja aloitin rehtorin henkilökohtaisen
info-videon lähettämisen henkilökunnalle
silloin tällöin. Tähän minua sparrasi rehtori-coachingissa
innostava kouluttaja Terhi Nissinen. Palaute henkilökunnalta oli
positiivista, jopa huvittunutta. Rehtorin naama puhumassa talon asioista suoraan henkilökohtaisesti jokaiselle on uudenlainen yritys viestinnän tehostamiseen.
Ammatillisuuden ja ammatillisen vuorovaikutuksen kulma on koetuksella erityisesti koulujen joulu- ja kevätjuhlien aikaan. Jos siitä
kulmasta puuttuu taitoja, on rehtori vaikeuksissa. Rehtorin tehtävänä
on pitää yllä ammatillista kasvuprosessia henkilökunnassa.
Koulu on oppiva yhteisö. Työpaikka ei ole kenenkään
henkilökohtaisten tunteiden mellastuspaikka. Ammatillisuus
tarkoittaa itsehillintää ja kykyä
reflektoida omaa käyttäytymistä ja tunteita. Ammatillista työpaikkakulttuuria tulee pitää jatkuvasti yllä. Rekrytoinnilla vaikutetaan henkilöstön osaamistasoon. Johtoryhmäläiset ovat mallina ammatillisen puheen tapaan työyhteisössä. Jukka Ahonen tiivisti ammatillisen puheen työpaikalla mielestäni humoristisen loistavasti: "Ammattilaisten suusta putkahtaa harvoin yllätyksiä."
Kolmion kulmien tulisi olla tasapainossa. Kun yhdessä kulmassa on ongelma, keskitytään kahteen muuhun kulmaan ja
vahvistetaan niitä. Näin kolmio tasapainottuu. Vuorovaikutuksen ongelmat ratkaistaan vahvistamalla rakenteita ja tavoitteita. Kaikilla olisi syytä olla mielessä, mikä on kenekin perusehtävä työpaikalla.
Johtajuutta tarvitaan koulussa, jotta koulun työyhteisö
pääsee tavoitteeseensa askelmerkkien kautta. Rehtori yhdessä
johtoryhmän kanssa asettaa askelmerkit. Rehtorilla tulee tätä varten olla mielessään tavoitteet, jotka johtavat hänen päätöksentekoaan kaikissa asioissa. Jaetulla johtajuudella pyritään
tulevan opsin linjan mukaan osallistavaan johtamiseen. Sama pätee opettajan
pedagogiseen johtamiseen luokassa.
"If
you want to change the group, use the group to make the change." Michael
Fullan
Kehityskeskustelut
Olen aloittanut henkilöstön ryhmäkehityskeskustelut viime syksynä. Osa keskusteluista on vielä edessä. Ennen keskustelua olen käynyt seuraamassa jokaisen opettajan ja kouluohjaajan tuntia, jotta saisin pienen käsityksen siitä, millaisia työntekijöitä ja millaista pedagogiikkaa meillä talossa on. Aikaa menee aika paljon näihin tuntien seuraamisiin, mutta sitä kautta tuleva tieto on ollut mielestäni korvaamatonta. Rehtorina pidän tärkeänä, että tiedän taloni opettajien työstä ja työotteesta jotain. Se on mielestäni myös työntekijöiden arvostamista.
Ryhmäkehityskeskustelussa 3-4 opettajaa kerralla. Aiheena oli pedagogiikka, opettajien oppimiskäsitykset, opettajan ammatillisuus ja vuorovaikutus suhteessa oppilaisiin ja huoltajiin. Tarkoitus oli, että minä en haastattele vaan opettajat keskustelevat keskenään omista käsityksistään ja toimintatavoistaan. Tavoitteenani oli olla enemmän kuuntelija kuin keskustelija. Moni opettaja koki keskustelun em. asioista hämmentäväksi. Näkemykseni on, että koulussa pitäisi puhua paljon opettajien oppimiskäsityksistä ja pedagogiikasta.
Oppimiskäsitys
Kunnan voimassaolevassa opsissa oppimiskäsitys koulussamme on virallisesti sosio-konstruktivistinen. Oppimiskäsitykset tuntuvat olevan edelleen usein tiedostamattomia. Opettajat toimivat usein samalla tavoin, kun ovat tottuneet vuosien aikana toimimaan. Kaikille meille on vaikeaa mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Toivoisin rohkeutta kokeilla uusia asioita ja työskentelytapoja. Kannustan omaa henkilöstöäni kouluttautumaan jatkuvasti. Käytin vertauksena ajatusta hammaslääkäristä. Jos hammaslääkäri on käynyt koulutuksessa edellisen kerran 15 vuotta sitten, olisitko valmis menemään hänen hoitoonsa? Kouluttautumiseen tarvitaan myös omaa aktiivisuutta ja parasta koulutusta on mielestäni omassa talossa tapahtuva lähikoulutus. Opettajan työssä uudistumista hidastaa suunnittelun ja ajan puute ja koulusysteemimme yksintekemisen toimintakulttuuri. Joskus kyse on uudistumisen halustakin.
Ilokseni huomasin, että uuden opsin luonnoksessa on olennaista oppimiskäsityksen uusin tutkimustieto:
-oppilas on aktiivinen toimija
-oppimisessa tarvitaan myönteisiä tunnekokemuksia ja iloa, jotka edistävät uuden luomista
-oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa
-oppiminen on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista ja näiden prosessien arviointia
-oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus on erittäin tärkeää
Ammattilaisille nämä asiat tuntuvat itsestään selvyyksiltä. Mutta ovatko oppitunnit käytännössä sellaisia, että nämä osa-alueet toteutuvat? Opettajat ovat edelleen mielellään itse äänessä oppitunneilla. Oppilaan oma aktiivisuus tulee esiin työkirjatehtävien tekona tai vihkomuistiinpanojen kirjoittamisena. Motivoiko se heitä?
Seuraavassa video ops-työn ajatuksista.
Otalammen ops-työtä tehdään avoimessa wikissä. Wiki muotoutuu sitä mukaan kun työtä saamme käyntiin. Idean äitinä on äidinkielen lehtorimme Nina Rantapuu. Nina kiteyttikin ajatuksiaan uudenlaisesta työtavasta Facebook-sivullani näin:
Nina Rantapuu Ite tykkään tässä nyt erityisesti siitä, että ollaan lähdetty rennosti kokeilemaan. Yhtään suunnittelupalaveria ei olla pidetty tästä asiasta. Ei olla edes kauheesti etukäteen mietitty, miten/mihin tuota käytettäis. Sen sijaan edetään kokeilemalla, eli yritetään kokeilemalla löytää uudenlaisia tapoja.
17. tammikuuta kello 20:28 · 3
Nina Rantapuu Kommentointimahdollisuuden lisäksi musta olennaista on, että on olemassa yksi teksti, jota kaikki muokkaavat, eikä niin kuin ennen, kun eri versioita läheteltiin sähköpostilla ja kiikuteltiin muistitikulla paikasta toiseen.Eilen 8:43 · 2
Seuraavasta linkistä voi nähdä työmme aloituksen wikissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti